Pikku Lellonan kastajaisia juhlittiin sateisena lauantaipäivänä 21.4. Nyt nimesi on julistettu kaikkien tietoisuuteen ja se on Leo Rafael. Nimillä on myös jokin merkitys, eivätkä ne yllättäen kuvastakaan ninjaturtlesteinimutanttikilpikonnia, vaikka niillä nyt sattuukin olemaan samat nimet. Leo nyt on päivänselvä juttu, miten muuten voisitkaan olla viidakon kuningas. Ristiäisvieraista tämän oli arvannut kuitenkin vain kaksi. Rafael on arkkienkeli, joka edustaa mm. luovuutta ja näkemystä. Rafaelin säde on vihreä, joka on äidin lempiväri. Käsitteellä Rafaelin enkeli tarkoitetaan siivekästä lapsienkeliä, joka nojaa käsiinsä ja katsoo autuaan haaveksivasti yläviistoon. Sinä teet juuri näin ollessasi sylissä. Olet äidin pieni enkeli ja sinussa piilee suuri voima. Leijonamamma uskoo, että sinusta tulee vielä jotain suurta, siksi toinen nimesi on Rafael. Kutsuimme sinua koko raskausajan Raffeksi. Sekä enosi, että kummisi toinen nimi on Mikael, joten lähipiirissä on muitakin siipiveikkoja.
Suuri päiväsi oli kokonaisuudessaan upea, kurjaa säätä ei edes muistanut. Sinä olit suurimman osan ajasta hangon keksi, varsinaisen kasteen ajan nukuit autuaasti isin sylissä. Veljesi huolehti kasteen ajan isoveljen elkein, jotta pappi muistaisi hoitaa hommansa oikein ja kommentoi mm. nimen julistamisen jälkeen mikä on sukunimesi, kun pappi unohti senkin sanoa. Veli pyyhki huolellisesti pääsi, kun se oli kastevedestä märkä ja luki lasten evankeliumin juhlaväelle. Äiti halkesi vieressä ylpeydestä. Lauloimme Maan korvessa kulkevi- ja Jumalan kämmenellä -biisit, joiden sanat oli kirjoitettu mamman askartelemiin kasteohjelmiin. Anu-pappi osoittautui mukavaksi seurakunnan kaitsijaksi ja pyysi lähtiessään ottamaan yhteyttä jatkossakin. Ilmeisesti tunne oli molemminpuolinen.
Kastajaisten aikaan, sinun ollessa 6,5 viikkoa vanha voimme lisätä historiankirjoihin myös erään suuren löydön. Kolumbus löysi Amerikan vuonna 1492, Leo Rafael löysi oikean kätensä 22.4. vuonna 2012 iltapäivällä. Kolumbuksen löytö on kiistanalainen, koska Amerikassa olivat jo käyneet mm. viikingit ja intiaanit. Leon löytöä ei kiistä kukaan, käsi on ihmeellinen. Sitä voi heiluttaa ja vaikka se osuu välillä vahingossa omaan otsaan, nenään, silmään ja korvaan lujaakin, niin se todellakin on kiinni sinussa Leo ja sinä itse sitä heilutat. Tätä suurta ihmettä voi tuijottaa pitkiäkin aikoja putkeen silmät lautasina. Välillä katsotaan äitiäkin kysyvästi ja mamma näkee ajatuskuplasi "Mamma katso nyt tätä outoa heiluria tässä, miksi et kertonut minulle jo aiemmin, että minulla on käsi?". Vasenta kättä et ole vielä hoksannut, mutta jäämme odottamaan sitä riemun hetkeä, kun hoksaat, että näitä vempaimia on tuplamäärä ja mitä kaikkea niillä voikaan vielä tehdä.
Juuri ennen kastajaisia raavit naamaasi arpia pitkillä kynsilläsi. Silloin otettiin sakset esiin ja mamma leikkasi kyntesi ensimmäistä kertaa. Voi miten pikkuiset ja hauraat sormet sinulla on. Operaatio piti suorittaa syödessäsi, koska silloin keskityt vain siihen. Sinä olet fiksu vauveli ja tiedät, että syöminen on yksi elämän suurimpia nautintoja ja siitä tulee ottaa kaikki irti. Juuri sormet ovatkin vauvoissa se veikein juttu. Niitä kun katsoo, niin miettii, kuinka merkillistä on se miten pienestä kaikki on lähtenyt. Tässä yhteydessä mainittakoon myös, että ensimmäinen kotitalosi on nimeltään Etusormi. Mammalla ei ole hajuakaan, miksi kodillesi on annettu sellainen nimi. Mutta todettakoon, että parempi etu-, kuin keskisormi, eikä nimi kotia pahenna jos ei koti nimeä.
Kastelahjoina sait kummeiltasi kummilusikan, jossa on kalamiehen kuva sekä pienen puukon. Hauska yhteensattuma oli, että Lapin pappa toi myös isoveljellesi puukon samana päivänä. Se puukko olikin paljon terävämpi. Äidin omat pikkuiset puukkojunkkarit.
Leijonamamma kiittää lämpimästi kaikkia juhlissa mukana olleita ja säilöö kauniin muiston sydämeensä, joka ei sieltä hevillä lähde, ei edes Yngwie Malmsteenin soittamana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti