Kumpi voittaa karhu vai leijona, kysyi minulta töissä johtaja.

Leo Löllöposki, Leopold, Leonardo, Riffe-Raffe, Lellis, Lekkeri, Termiitti, Mönkkäri. Jos lempinimien määrä on joku rakkauden mittari, niin sitä sinulla on riittävästi. Äitisi kokopäivätyö se on nykyisin sellaista, ettei valmista tule koskaan. Vaikka oletkin melko vaativa työnjohtaja, niin palkka tulee puhtaana rakkautena ja palkkapäivä, se on joka päivä.

Olet oppinut jo ottamaan käsillä kiinni esineistä, jotka nenäsi eteen laitetaan. Hyvästi nettisurffailu kännykällä vauva sylissä. Äiti meni sinä sylissään Facebookiin ja joku kavereista oli postannut jutun eutanasiasta. Sinä painoit "tykkää"-nappia. Eih! Äiti koitti painaa "en tykkääkkään"- nappia hullun lailla, eikä se toiminut. Mamma koittaa välttää vahvoja kannanottoja ja unohtaa virkansa maailmankaikkeuden toimitusjohtajana, sillä se tuo mielenrauhan." Ei täällä johtajia tarvita, raha hoitaa homman", sanoi aikamme positiivisen energian ruumiillistuma, Aki Kaurismäki. Aki on siinä mielessä oikeassa, että yksinkertaisilla ihmisillä on huomattavasti hauskempaa. Sitäpaitsi tykkääminen on tosielämässä hieman suurempi ja monimutkaisempi asia, kuin yksi napinpainallus.

Kysyin eräänä aamuna veljeltäsi, että lähdetäänkö reissuun mummolaan kahden viikon päästä, kun hänen kesälomansa alkaa. Vastaus oli hämmentävä. "Lupaan harkita asiaa, koska ystäväni Justuksen ohjelmassa on paljon yksinäisyyttä juuri silloin". Jälleen hetki, jolloin aikuinen hiljentyy lapsen rajattoman viisauden edessä. Elämä on kyllä tosi nurinkurista, ihminen syntyy kaikista virheettömimpänä, viattomana nauttien aidosti pienistä asioista, kuten hymy, läheisyys, täysi vatsa, hyvät unet. Sitten sitä oppii kaikenlaista ja koko loppuelämä menee uudelleen tämän saman asian opetteluun. Ehkä ainoa asia, miksi lasten pitää kunnioittaa vanhempiaan on korkea ikä ja sen tuoma viisaus, monissa muissa asioissa vanhemmat voisivat ottaa oppia lapsistaan. Koskaan ei kaikessa viisaudessaan saisi myöskään tulla niin ylpeäksi, ettei voi pyytää omilta lapsiltaan anteeksi.

Suomi ei sitten voittanut MM-kultaa jääkiekossa. Ei edes sitä ruskeata mitalia. Sosiaalisen median kommenteista oli mielenkiintoista seurata suomalaisten suhtautumista asiaan. Urheilu tarjosi jälleen draamaa niillekin, joiden elämässä sitä ei ole. Osa haukkui sarkastisesti koko leijonatiimin pystyyn, osa kiitteli hyvästä taistosta ja osa vain hukkui itsesäälin valtamereen. Ihmisestä voi päätellä paljon hänen suhtautumisestaan pettymykseen. Pettymys on yksi vanhemmuuden viisastenkivistä, sen kestämisen äiti ja isi antaa sinulle lahjaksi. Äidistä ei koskaan tule sinun parasta ystävää, jonka kanssa voit kokeilla maailmasi rajoja. Tai ehkä sitten isona, kun olet äitiäsi viisaampi. Et tule saamaan läheskään kaikkea mitä haluat ja suojelemme sinua kaikelta muulta kivulta, paitsi pettymykseltä. Usko pois, vielä tulee päivä, kun kiität jääräpäisiä vanhempiasi siitä, että aina ei ollut mukavaa. Siltikin pitää muistaa myös olla niinkuin ellun kanat ja kerätä hyviä muistoja. Niitä kun muistelee jälkeenpäin niin voi elää uudestaan.

Veljesi on pian tulossa ikään, jolloin vanhemmat alkavat hankaliksi. Sitä sanotaan myös murrosiäksi. Äiti on laittanut kypärän päähän ja kiinnittänyt turvavyöt, valmiina ollaan, antaa mörön tulla, johan tässä on lapsuudesta nautittu. No ei kai sentään. Yhteenottoja voi olla luvassa, mutta eiköhän niistä selvitä, kun keskusteluyhteys ja luottamus ovat olemassa, maailmassa on varmasti suurempiakin sotatantereita. Jos siirtokunnat Marsissa ovat arkipäivää sinun ollessasi aikuinen, voitte miettiä mitä teemme niillä, kun emme tahdo tulla toimeen keskenämme Telluksessa. Kohtele sinä Lellona pieni kanssaeläjiäsi kuin ilmaa- elintärkeinä.

Prinsessa Estelle kastettiin vihdoin Tukholmassa. Iltapäivälehdet kertoivat kuninkaallisten salaisista jatkoista Haganlinnassa. Voi tietäisivätpä millaiset jatkot mammalla oli sinun kastajaisien jälkeen, yhdeksän tunnin tukevat unet ilman heräämisiä. Isi tuumasi, että Estelle olisi hyvä vaimokandidaatti sinulle isona. Äiti on sitä mieltä, että etsi mieluummin neiti, joka tekee yhtä hyvää makaronilaatikkoa, kuin äiti. Sellaisia ne todelliset arjen prinsessat on.