Can I Play with Madness?

Makuuhuoneesta kuului hirmuinen mekkala. Sinä kiljuit, kuin pieni porsas ja heitit kuperkeikkaa pinnasängyssä niin, että pylly vain vilahteli sängynlaidan yli. Mamma mietti, että juuri tuolta näyttää ihminen, joka ei tiedä perivänsä valtiovelkaa. Tällä viikolla pääministerimme, Jyrki tuli Ouluun katsomaan, miltä työtön näyttää. Kumisaapastehtaalta on irtisanottu tuhansia. Jyrki olisi voinut tulla myös meillä käymään, olisi tarjota mansikkakakun jämiä ja samalla hän voisi vastata äidin kysymykseen, mitä hänen mielestään tarkoittaa itsenäinen Suomi. Jyrkilläkin on kaksi tyttöä, 4- ja 7-vuotiaat. Millaista lienee pikkutytön elämä, kun isi on pääministeri? Kerran äiti luki jutun lapsista, joiden isi on fakiiri. Pikkupojat luulivat, että kaikkien isät nielevät miekkoja työkseen. Lakaisukoneenkuljettajan ja työttömänkin isin lapsi ajattelee aina, että oma isi on supersankari, kaikkein paras ja hienoin. Maailma on lasten.

Mamma ei halua suureen ääneen poliittisia mielipiteitään tuoda julki, vaikka blogit sitä varten ovatkin, mielipiteiden ilmaisua varten. Tähän on syynä se, että äiti ei ole lukenut valtiotieteitä, eikä ole esittää parempia ratkaisumalleja tai tarjota maailmanpelastusta kenellekään. Monesti onkin niin, että ne, jotka kärkkäimmin arvostelevat, osaavat vähiten kehittää itse. Poliitikon duuni ei voi olla helppo, mammalla on täysi työ kahden keskenkasvuisen kansalaisen miellyttämisessä ja sitten jos pitäisi miellyttää vielä viittä miljoonaa. Kaikki työ, johon liittyy kutsumus on silti arvostettavaa. Silloin tekijällä on usein sydän mukana. Mutta on myös työntekijöitä, joiden sydän on kotona, töissä käydään vain tienaamassa ja sekin on ihan ok. Leipurikin voi leipääntyä ja siivooja harjaantua työssään. Onneksi kaikki eivät halua tehdä samaa työtä, Jyrkilläkin olisi tylsää jos Suomella olisi viisi miljoonaa pääministeriä.

"Ihmiselle pitää antaa chattailyrauha", tuumaa veli, kun äiti kiusoittelee häntä läppärinkäytöstä. Chattailyrauha? Mitä ihmettä? Kovasti pidetään meteliä siitä, että kouluissa pitäisi lisätä mediakasvatusta. Varmaan totta, mutta entä sitten niiden mediakasvatus, jotka pääsääntöisesti kasvattavat omia lapsiaan? Tuskin olen ainut vanhempi, joka on toisinaan öönä esimurkkunsa kanssa koneen käytöstä, joka tietää siitä hyvää vauhtia enemmän, kuin itse. Ei vanhemmuus mitään avaruustiedettä ole, mutta nykyajan lapset ovatkin avaruustieteilijöitä. Maailma kehittyy nyt sitä vauhtia, ettei äiti uskalla edes ajatella millainen se on sitten, kun sinä olet iso. Galapagossaarten viimeinen jättiläiskilpikonna, Yksinäinen Yrjö kuoli tänään. Lehdessä kerrottiin juhannuksena Suomessa kuolleen 18 ihmistä hukkuen, liikenneonnettomuuksissa ja tulipaloissa. Silti jostain syystä Yrjön kuolema kosketti eniten. Yrjö ei välittänyt markkinavoimista ja hän todella tiesi, mitä on slow-life. Yrjö ei todennäköisesti myöskään ryypännyt itseään hengiltä. Mutta Yrjö raukka kuoli yksin. Sellaista ei toivo kenellekään, ei edes kilpikonnalle.

Jari Tervo tarjosi kirjassaan apokalypsille oman teoriansa. Siinä maailma ei lopu rytisten ja paukkuen, vaan se hukkuu pulautukseen. Jos näin olisi, meillä se olisi tapahtunut jo sata kertaa. Varmaa on se, että juuri kun olet vaihtanut puhtaan paidan, sen päälle oksennetaan. Juuri kun vaihdoit puhtaan vaipan ja huokaiset, tulee uusi kakka. Juuri kun laitoit vauvan nukkumaan ja alat kirjoittamaan blogia, sängystä kuuluu "Äääääää!". Mihin katosi se rauhallinen söpö vauva, joka vain möllötti sylissä ja päästeli pientä tuhisevaa ääntä välillä kainosti hymyillen? Nyt kodissamme on jatkuvasti hilluva ja remuava ikiliikkuja, joka kiljuu niin kovaa, että vitriinin laseihin pitäisi laittaa pehmusteet ja itselle Peltorit korviin. Kun sinut laskee lattialle, olet sekunnin murto-osassa mahallasi sätkimässä ja jalat vinksottavat eri ilmansuuntiin. Pää väsyy pian ja alkaa korviaviiltävä älämölö. Olet oikea Bruce Dickinson! Mutta mamma ei voi karata vuorille. Kun olet tehnyt tätä edellämainittua koko päivän niin sitten tartutkin yhtäkkiä varpaistasi kiinni, keinutat itseäsi kevyesti ja teet hangon keksinkin kateelliseksi väläyttämällä sydäntämurskaavan hymyn. Ja naps unohtui mammalla taas kaikki päivän venkoilut. Jyrkikin voi kokeilla samaa sitten, kun viimeisetkin roposet on valtion kassasta europankeille jaettu.