Suo, kuokka ja Lellona

Aikaansa seuraava on oikeastaan aina sitä jäljessä, siksi ostin sinulle Jussipaidan. Se päällä Sepot kaivoivat pohjanmaalla sarkaojia jo 1925. Se edustaa ahkeruutta, sisua, rehellisyyttä ja hulluutta. Se on ehkä miehekkäin ja asenteellisin ikinä suunniteltu vaatekappale, kannat sitä asiaan kuuluvalla ylpeydellä paukuttaen nyrkillä rintaa ja huutaen "Öööööö!" Näytät niin isolta mieheltä, ihan kuin leuanpäältä näkyisi jo ensimmäiset viiksikarvat.

Olet suurimman osan ajasta nyt jaloillasi, sinä horjut, mutta usko ei. Tuolla itseluottamuksella pääsee minne vaan ja sinne oletkin juuri menossa, mieluiten yhtäaikaa. Luimme yhdessä kirjaa. Kissa sanoo, "miau", koira sanoo, "hau hau" ja apina sanoo "nam!"...? Hyvä se on opetella jo pienestä, ettei kannata uskoa kaikkea, mitä lukee, mutta silti pidän tätä harhaanjohtavana. Nämä on isoja asioita, lapsen maailma voi järkkyä, kun menee ensi kertaa eläessään eläintarhaan, eikä apina sanokaan "nam", vaan kiljuu rumasti ja heittää banaanilla päähän. Rehellisempää olisi kirjoittaa vaikka, että tyttöystävä sanoo "nam". Muita harrastuksiamme nykyisin on zombikävely, jota treenaamme joka päivä pää ja takapuoli hellänä sekä tarzanhuuto. Isi asensi niin hyvät pistorasiansuojat, ettei äitikään saa enää kännykkää laturiin. Säästyypä sähköä, ja kännykkälasku.

Tuli kunnallisvaalipäivä ja pöristelimme mummolasta kotiin veljen kanssa. En tiedä, miten yksinhuoltajat lantraavat reissussa tuulilasinpesunestettä, minut pelasti 11 vuoden ikäero. "Äiti, kerro jotain raakoja totuuksia, sä olet siinä niin hyvä", pyysi veli huoltamon kahvipöydässä. Mamma kertoi veljen juoman limpparin sisältävän puolet vettä, koska se oli hanasta. Jos olisin kertonut, että sillä sokerimäärällä eläisi kaksi viikkoa, se ei olisi uponnut. Mutta nyt esimurkku kelasi, että oli maksanut monta euroa vesilasista, jossa on tiivistettä.  "Ensi kerralla en osta hanalimpparia!" Vanhemmuus se vasta on politiikkaa. Isi saapui Saksasta uuden auton kanssa. Nyt mahtuu ja kulkee. Teimmekin heti yhdessä neitsytajelun äänestämään. Sinä karjuit matkan kitarisat rullalla, kunnes pääsit isin kanssa äänestyskoppiin. Illalla koko perhe oli niin väsynyt, että vaalivalvojaiset muuttuivat vaalinukkujaisiksi. Vaaleissa suurin häviäjä oli demokratia alhaisen äänestysprosentin vuoksi. Muista sinä Lellona, että demokratia ei ole itsestäänselvyys, äänestäminen on etuoikeus ja pieni ele, josta vastineena sinulla on oikeus sananvapauteen. Jos luulet olevasi liian pieni vaikuttamaan asioihin niin nuku yksi yö suljetussa huoneessa, jossa on itikka.

Ensilumi tuli ja se ei jäänyt sosiaalisessa mediassakaan epäselväksi. Lumi on kaunis, vielä kun sitä ei ole liikaa. On ihana kääriytyä lämpimiin villavaatteisiin. Sinusta se on kamalinta maailmassa. "Äiti, istuivatko miehet ennenvanhaan saunassa karvalakki päässä?", tiedusteli velipoika. Mamma selitti, että Kummeli on vain sketsisarja, eikä perustu tositapahtumiin. Veli on tavattoman ylpeä uudesta karvalakistaan, hän istuu sisälläkin se päässä. Kouluun mennessä häntä huoletti, jos kaverit kiusaavat karvalakista. Mamma opetti, että kannattaa nauraa äänekkäästi kohti psykonaurua, se harmittaa kiusanhenkeä eniten. Kaverien mielipiteet on nyt suurin kirjoitettu laki ja korkein oikeus. Toisaalta myös kavereiden juttuja arvostellaan. Sulle sanoisin Lellona, että ennen kuin kritisoit jotakuta, niin sinun kannattaa kävellä kilometri hänen kengissään. Sillä tavalla sinä olet lopulta kilometrin päässä kritiikkisi kohteesta ja sinulla on hänen kengät. Opetellaan nyt ensin kuitenkin kävelemään metri.