Aamiaispöydästä kuuluu huuto: "Äitiii, missä niitä kotkanmunia on?" Perheensisäinen salakieli voi yllättää turistin. Kotkanmunat ovat munanmuotoisia vitamiinipillereitä, joissa on pieniä täpliä, ne näyttävät pieniltä munilta. Kun veljen huoneen ovi maalattiin liitutaulumaalilla, hänelle ostettiin iso kasa värillisiä liituja ja pyydettiin piirtämään ovi täyteen kauniita kuvia. Kun taiteilijan luomusta mentiin katsomaan, ovessa luki valkoisella liidulla tikkukirjaimin "Aamiainen tänne kiitos". Kun äiti sitten uteli, että mitähän arvon herra mahtaa haluta aamiaiseksi, vastaus kuului peitonmutkasta "Mansikkakiisseliä ja jalkahierontaa!". No, ihan näin hyvä palvelu ei meilläkään sentään ole, vaikka poika onkin tainnut tajuta, että ahne saa aina enemmän. Veli on kesän aikana opetellut tekemään itse jopa koko perheelle ruokaa. Näin hän ehkä oppii arvostamaan jokapäiväistä ateriaa, eikä kuvittele makaronilaatikon itsestään kävelevän ruokapöytään. Yhteinen ruokailuhetki kerran päivässä on tärkeä tapahtuma, äiti on ylpeä siitä, että se on tärkeä muillekin.
Lempilelusi on Ritu-tädin Pariisista tuoma kirahvi. Joku voisi luulla, että tykkäät siitä siksi, että se on tarpeeksi nihkeäpintainen hampaiden hankaamiseen, mutta tietenkin sinä olet vain niin chic bébé ja luonnoltasi laatutietoinen, ettei sinulle kelpaa mikä tahansa juntti kirahvi. Olet selvästikin lihansyöjä, koska kaikki eläinkunnan edustajat löytävät ensimmäiseksi tiensä suuhun. Oletkin maistellut jo kirahvia, ankkaa, hiirtä, mehiläistä, karhua ja lehmää. Myös meidän pesukone puhuu ranskaa ja se, joka ei sitä ymmärrä, sillä jää pyykit pesemättä. Pyykkipäivään tuo glamouria mm. se, kun pesuohjelmavaihtoehtoina ovat synthétique ja délicat. Ja pyykkipäivähän on siis joka päivä, voi tätä vauva-arjen glamouria! Toivottavasti kone kestää kauemmin ehjänä, kuin äidin vanha Peugeot. Ilman sitä olisimme äkkiä alasti.
Tuli kaunis torstaipäivä ja neuvolan 5-kuukautistarkastus. Et vierastanut enää Kati-tätiä, päin vastoin, kun Kati otti sinut syliinsä puristit ensitöiksesi ronskisti tätin tissistä. Äiti ja isi tirskahtelivat ja koittivat pysyä vakavina huonolla menestyksellä. Täti kehuskeli sinun kasvaneen taas hyvin, painoa oli jo rapiat 8 kiloa. Ei ihme, että mammalla alkaa käsimuskeli näkyä. Mukavaa olisi tietysti se, että toisessakin kädessä olisi samanlainen muskeli. Kerran vetelit kaksi isoa banaania putkeen iltapalaksi ja vielä maitoa päälle. Nyt saamme aloittaa lihat, puurot ja ostimme sinulle maissinaksuja sormiruoaksi. Naksu meni ensin korvaan, sitten hinkkasit sillä poskea ja paukutit lelua. Kun naksu löysi lopulta suuhun, ihmettelit minne se hävisi, kun se suli sinne. Taitaa mennä vielä tovi ennen, kuin kauhot äiteen chorizolihapataa naamaan. Olet melkoinen pakkaus, koko ajan äänessä, liikkeessä ja jos et ylety johonkin leluun tai sinulta viedään se pois, kenellekään ei jää epäselväksi, että on tapahtunut suuri vääryys. Osaat ryömiä muutaman sentin ja kylvyssä jo istut. Sait neuvolassa taas läjän rokotteita. Urheasti otit ne vastaan ja vaikka teki kipiää, niin ei haittaa, vieläpä pöristitkin kuuluvasti välissä. Vielä kun saataisiin jostain rokote isin autokuumeeseen. Etsimme kuumeisesti farmariautoa, mutta äiti haluaisi melkein uuden, hyvinvarustetun, oikean värisen, kokoisen ja näköisen ja tietenkin ilmaisen. Tosi outoa, ettei löydy.
Veli osti kotiin muurahaisfarmin. Kyllä, meillä on lemmikkinä muurahaisia. Poikien lelut saa äidin joka vuosi huokailemaan yhä syvempään. Vielä pari vuotta sitten hän esitteli innoissaan Hajuhemmoja, pieniä kumisia leluja, joita oli komea kokoelma. Mitä pahemmalle hemmo haisi, sen suurempi keräilyarvo. Tissi-Roosa, Yrjö-Reetta ja Oksennus-Oliver nököttivät siistissä rivissä yöpöydällä. "Hyvää yötä Tissi-Roosa", kuului peiton alta. Alkuällötyksen jälkeen muurahaisten puuhista on tullut koko perheen suurta viihdettä, farmi on siirretty makuuhuoneesta olohuoneeseen. Murkut ovat lasisessa läpinäkyvässä purkissa, jossa on makeaa geeliä. Ne syövät sitä ja tekevät geeliin käytäviä, kuljettavat geelinmurusia "yläkertaan". Lapset saavat usein jopa meidät aikuiset huomaamaan ympärillämme suuria ihmeitä. Ulkoa tuodusta meriveden hiomasta kivestä ei panttilainaamossa saa mitään, mutta ei sitä myytäisikään, se on mittaamattoman arvokas aarre.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti