"Kaikki aika on laatuaikaa, on vain erilaisia laatuja", tuumasi velipoika perjantai-iltana. Tosi kuin vesi. Blogin kirjoitus on hyvänlaatuista, joten mamma päätti, ettei paasaa nyt mistään vähään aikaan, parempi on keskittyä positiivisiin asioihin arjessa, kuin tarttua koko ajan epäkohtiin. Kaikki valittavat jostain ja jotkut valittavat kaikesta, mutta Lellona pieni iloitsee jopa Berocca-putkesta. Äitiys on matka, ei määränpää!
Pään hakkaaminen seinään kuluttaa 150 kaloria tunnissa. Vaikka se on näinkin tehokasta olen silti päättänyt kuluttaa kalorini jumpassa. Hommasin jopa jälleen ihan oikean jäsenyyden. Oi, nyt kuulun taas johonkin myös kodin ulkopuolella. Vaikka se on maksullinen yhteisö niin se on silti ihanaa. Siellä mamma nyrkkeilee huivi päässä ja nostelee irvistellen rautaa. Kukaan ei tiedä, mitä teen päivisin, että pesen kakkapyllyjä ja lässytän kontilleni lattialla. Siellä olen voimakas nainen täynnä estrogeeniä ja endorfiinia. Olen naispuolinen Rambo. There are no friendly civilians!
Sunnuntai on viikon paras päivä. Sunnuntaina päässä soi jazzi, syödään riisipuuroa, katsotaan Avaraa luontoa, jossa Jarmo Heikkisen samettinen, suoraan hypnoottisen leppoisa ääni kertoo savannin leijonista. Voi kunpa Jarmo tulisi joskus lukemaan äidillekin iltasadun, siihen olisi mahtava nukahtaa. Ennen Jarmo sai puhua yksikseen, nyt mukana on tähtiselostaja Lellona. Leijonanaaraan tullessa ruutuun kantautui ilmoille kirkas " HÖPPÖ! HÖVVÖ! PÖÖPÖ!" Jarmo kertoo, että yö on leijonien aikaa. Yöllä lauman emoleijona metsästää nälkäiselle pesueelle ruokaa, kun pörheä isäleijona makaa ja vartioi, että lauma on turvassa. Näinhän se menee! Tervetuloa Jarmo tekemään luontodokumenttia meidän perheeseen. Pimeässä keittiöstä saalistettu maitopullo voi päästä joskus hyppysistä, mutta sitkeä naarasleijona etsii uuden, sillä nälkäinen pentu on ruokittava.
Perspektiiviä tähän "kurjuuteen" antaa myös se, kun miettii esiäitejä. Oma mummoni käy pian yhdeksääkymppiä, olen hänelle paljosta kiitollinen. Toivon hänelle mahdollisimman pitkää ikää sillä Lellona pieni isomummosi on upea nainen, ilman häntä meidän perhettä ei olisi olemassakaan. 7 lasta, 18 lastenlasta, 14 lastenlastenlasta.. 39 ihmistä puuttuisi kokonaan tältä planeetalta! Friikki ajatus, miten pienestä kaikki on kiinni. Jos on elänyt niin kauan, ja sellaisen elämän, kuin isomummi, ei varmaan enää pari muksun tekemistä tunnu missään. Vanhojen ihmisten elämää ajatellessa alkaa ihan hävettää, täällä sitä vaan spekuloidaan itsestäänselvyyksiä. Mummi sä olet rautaa!
Facebooktunnukset pois kotiäideiltä! Myös minulta! En osaa päivitellä muuta, kuin vauvajuttuja. No onpa kumma, kun elämäni pyörii lasten ympärillä, sitä vartenhan tässä on töistä lomaa otettu. Facebooktunnukset pois niiltä, jotka eivät kestä sosiaalisen median sosiaalisuutta. Luulen, että kun palaan työelämään ja ainakin 9 tuntia päivästä menee muualla, kuin kotona sosiaalisuuteni mediassa vähenee radikaalisti, en halua että lapseni ovat nettiorpoja. Olen siis sosiaalinen varastoon. Nauttikaa nyt kaikista vaippahousupäivityksistäni, kun vielä voitte. Niin kerta!
PS. Puolivuotispäivän kunniaksi alaleuassa nököttää kaksi kauanodotettua valkoista hammasta! Siinäpä taas yksi aihe riemuun. Näitä kahta on kuukausia yhdessä kiljuttu ja puserrettu. Enää 30 jäljellä!
PS2. Ou nou! --> http://www.terve.fi/vauvaika/vauva-oppii-huumorin-vanhemmiltaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti