Hei, me lennetään!

Meille on annettu kaksi lahjaa, jotka helpottavat kummasti elämää, huumori ja mielikuvitus. Ilokseni voin huomata, että sinulla riittää molempia. Niin on kaikilla lapsilla, kunnes ajan hammas tuhoaa ne joiltakin ihmisiltä.. tai akatemia. Todellisuuden maailmalla on rajansa, mutta mielitukuvituksen maailma on rajaton. Väitän siis, että niillä, joilla on mielikuvitusta, niiden maailma on suurempi.

Elät täysillä kaikki tunteesi ja sitä on hupaisa seurata, varsinkin ihmettelysi on erityisen hienoa, et pidä mitään itsestäänselvänä. Jotkut aikuisetkin eläytyvät, vaikka Antero Mertaranta. Jotkut taas ovat suolapatsaita, kuten Kimi Räikkönen. Jälkimmäisen kanssa voisi olla tylsempää illallisella, ensimmäisen kanssa voisi mennä pidemmän päälle hermot. Extroverteistä ihmisistä pidetään yleensä enemmän, mutta heille kerrotaan vähemmän salaisuuksia. Röllillä oli joskus hieno veto tähän:

"Jos ei tiedä mitä eläytyminen tarkoittaa niin pitää ainakin väännellä naamaansa ja huitoa käsiä niin tulee hiukan taiteellista vaikutelmaa." Siinäpä oiva ohje Räikkösellekin.

Mamma sai jälleen kakkuprojektin. Tällä kertaa Jani-pojalle tehtiin Pokémon- kakku. Ai miten tämä liittyy sinuun? No, tuli vähän hölmö olo, kun äiti leikki päivän marsipaanilla ja sinä istuit syöttötuolissa ja luit vakavana Pirkkaa. Näytin välillä puolivalmista Pikachua ja kommentoit siihen pontevasti: "Tättä!" ja jatkoit lukuhommia. Kakunteko on melkoista terapiaa, vähän kuin autolla ajaminen tai juoksu. Pitää kohdistaa kaikki fokus johonkin tekemiseen niin, että ajatukset laukkaa yhtä aikaa ja voi syntyä samalla vaikka runo tai laulu. Herää kysymys, miksi äiti tekee kaikkea mikä on terapiaa, mihin tarvitsen terapiaa? Ehkäpä en tarvitsekaan juuri siksi, että teen kakkuja. Reseptejä mamma ei paljoa nykyään enää käytä. Painovirheeseen voi vaikka kuolla, parempi kun testaa itse mikä on hyvä. Vauvan myötä on herännyt jonkin sortin bakteerihysteria, kaikki pitää desinfioida. Rachel Ray-showssa amerikkalainen terveysviranomainen neuvoi, että luutu pitää kastella ja laittaa pariksi minuutiksi mikroon, jotta bakteerit häviää. Mamma on arponut koko viikon, uskaltaako testata moista. Entä jos mikro räjähtää ja luutu saa jotain gammasäteilyä? No niin, nyt siellä joku insinööri heittää selkäkeikkanaurua. Muistatteko vielä aikaa, kun ensimmäinen mikro tuli kotiin ja kaikki menivät monen metrin päähän katsomaan, koska pelkäsivät, että siitä tulee säteilyä ja alkavat suunnilleen leijumaan ilmassa? Tämä on juuri sitä mielikuvituksen väärinkäyttöä. Akatemia ei tekisi pahaa äidillekään.

Reilujen kerho vei sinut taas piikille. Neuvolan ovea avatessa vastaan tuli äiti, joka huusi pojalleen taaempana "Jussiii! Teemuu!.. eiku Toni, varoppa vähän!". Siinäs kuulit lapseni, vaikka äiti unohti viimeksi neuvola-ajan, niin turha on tuonkaan mamman odottaa Vuoden äiti-patsasta, muistan nimittäin nipin napin omien lapsien nimet ulkoa. Kati-tädillä oli joku yli-innokas harjoittelija mukana, joka lässytti ärsyttävästi pää kallellaan ja koitti kerätä hanakasti huomiota. Ehkä hän toivoi saavansa sillä lounarin tai kesätyön, minuun se ei oikein purrut. Kati tökkäsi piikin jalkaan ja sinä kiljaisit, mutta nielit kivun, kuin soturi. Saimme kahdelle nysähampaallesi kahden sivun mittaiset pesuohjeet. Helpompaa olisi kuurata Empire State Building hammasharjalla, se ei nimittäin halua syödä sitä.

Osaat jo ryömiä melkoista vauhtia ja ravaat olohuonetta ympäri, ottaa pihtiotteen etusormella ja peukalolla, sanoa "tättä", "ättä", "pööpö", äyvvö" ja "höppö", seistä kuin Mannerheim-patsas käsistä tuettuna, tehdä mummoilmeen vetämällä huulet suun sisään, jolloin näytät mummolta, jolla on tippuneet tekarit. Osaat maiskutella ja lonksutella suuta, nakata kaikki tavarat pöydältä alas, repiä äidiltä kourallisen tukkaa ja nauraa räkänä, kun äiti pöristää kyljyksistä. Saunot lauantaisin isin ja äidin kanssa, rakastat Zalandon kenkämainosta, jonka naamaansa vääntelevä mies saa sinut joka kerta nauramaan. Inhoat pukemista ja äidin hiustenkuivaajaa. Muunmuassa kaikki tämä on niin jännittävää, että nukut levottomasti nykyisin ja äiti näyttää usein zombilta, joka on karannut Halloween-bileistä. Lääkärisetä sanoi osuvasti: "Elät sellaista aikaa niin, kuin aikuinen, joka on juuri oppinut lentämään". Tervetuloa lennolle Lellonan elämään, cabin crew ottaa univelat takaisin sitten, kun lentäjä lähtee pesästä.