Mikään ei ole niin tehokas, kuin kotiäiti, jonka lapsi on päiväunilla. Kahdessa tunnissa saa koko maailman järjestykseen, omat ja muidenkin asiat. Varsinkin muiden asiat. Kaikki aistit ja ruumiinosat ovat yhtäaikaa käytössä. Oikea käsi kirjoittaa blogia samaan aikaan kun vasen laittaa ruokaa. Ai niin ja lapsi roikkuu samaan aikaan rinnassa kiinni. Huoneesta toiseen ei siirrytä ilman, että on tavaraa kyydissä. Sääli, että suomalaiset työnantajat eivät hyödynnä tätä koneistoa järjestämällä työpaikoille imetys- ja lastenhoitohuoneita. Rapakon takana näitä ihmetyksiä jo on edistyksellisimmissä firmoissa ja siksi pienten lasten vanhemmat voivat palata nopeammin työelämään. Toisaalta äitiyslomakin on jenkeissä vain 3kk, joten ei voi suomalainen äiti valittaa. Ruotsissa ollaan silti tässäkin askeleen meitä edellä, joten eihän nyt täysin tyytyväisiä voida mitenkään olla.
Leijonamammalla piti olla supersporttinen kevät edessä. Salille, combattiin ja jumppaan oli tarkoitus mennä jo juosten maaliskuun lopulla. Ja kissanviikset! Eihän leijonaemo tajunnut, että jumppaan saa mennä aikaisintaan vasta kesäkuussa, ellei halua sisäelinten repeävän. Raskausaikana painoa kertyi lähes 20 kiloa ja heti synnytyksen jälkeen vatsa muistutti erehdyttävästi Putous-ohjelmasta tutun Johanna Yossu Näädän masua. Äidin hyvästä itsetunnosta on yllättävän paljon hyötyä koko perheelle ja lähiympäristölle. Virkeä ja itsestään terveellä tavalla välittävä mamma harvemmin sairastuu masennukseen. Leijonaemon täytyykin olla tulevaisuudessa vahva, koska talossa on yhtäaikaa murkku ja uhmaikäinen. Siihen tuskin enää bonuksena kolmenkympin kriisejä kaivataan.
Leijonamamma katsoo häkeltyneenä huhti-toukokuun kalenteria; yhtä juhlaa! Kahden kuukauden sisällä on sinun ristiäisesi, veljesi 11-vuotissynttärit, vappu, äitienpäivä, ukin kuusikymppiset, pääsiäinen ja viimeisenä vielä mammasi synttärit. Niitä tuskin juhlitaan, tai juhlitaan olemalla juhlimatta. Leijonamamma saa siis vääntää koko kevään kermakakkua liukuhihnalta. Voi olla, että väliin täytyy laittaa välillä muutakin, kuin mansikka-banaanitäyte. Syksyllä ei juhlita mitään, puoli vuotta istutaan naama näkkärillä.
Ristiäisvalmistelut ovat jo täydessä vauhdissa, kutsut saapuvat vieraille tänään postissa, äiti unohti ottaa niistä kuvan. Mummi on ommellut sinulle kauniin kastemekon äidin valitsemasta kankaasta. Siihen kirjaillaan nimesi alahelmaan sitten, kun sen voi kuuluttaa turuilla ja toreilla. Sinut kastetaan samassa maljassa, missä on kastettu äitisi, enosi ja veljesi. Perinteet ovat mammallesi tärkeitä. Emme saaneet kastetilaisuuteen äidin suosikkipappia. Hän oli muidenkin suosikki ja varattu pitkälle kevääseen. Jouduimme valitsemaan kolmesta joutilaasta papista umpimähkään nimen perusteella. Herää kysymys, miksi he olivat joutilaita. Anu kuulosti hyvältä, toivottavasti on Anu on hyvä.
Äiti räppäsi sinusta eilen kuvan Aatamin asussa isin puuhatessa puhdasta vaippaa yllesi. Isi arveli äidin ottavan kuvan siksi, että voisi esitellä sitä sitten nolosti tuleville tyttöystäville. Tässä kohtaa mamma hoksasi, että talossa on nyt kolme miestä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että pyykkinarulla roikkuu kolmet erikokoiset miesten kalsarit. Mitä muuta se voi tarkoittaa, sitä ei leijonamamma uskalla vielä edes arvailla. Ainakaan prinsessaleikkejä ei ole luvassa, toivottavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti