Lellonaa mä metsästän, tahdon saada pienen

Maailmassa on kaikenlaisia osumatarkkuutta kehittäviä pelejä. On Angry Birdsiä ja mummolassa tikkataulu. Ja sitten on vauvalle D-vitamiinitippojen antaminen. Tätä peliä pelataan joka päivä. Pelisäännöissä lukee, että tiputa tipat suoraan vauvan suuhun vitamiinipullosta. Haasteellisen pelistä tekee sen, että vauvan suu vaihtaa ilmettä viisi kertaa sekunnissa. Suu on kiinni, huuli on pyöreä, nauru, itku, kauhu, irvistys, kielen näyttö.. "Oho tippa meni poskeen!", "Oho, tippa meni paidalle!", "Oho tippa on otsassa!". Tippoja menee yksi suuhun ja seitsemän kaikkialle muualle. Kiitoksena on irvistys ja itku, eikä ihme, tipat maistuvat kärpän raadolle. Koko loppupäivän makuelämykset ovat pilalla.  Lisäksi saat niistä ilmavaivoja. Tätä peliä meidän on kuitenkin pelattava vielä kolme vuotta. On lottovoitto syntyä pimeään Suomeen.

Leijonamamma etsii kuumeisesti ristiäiskakkuun koristetta. Pitäisi saada pieni leijona. Missio ei ole ihan peace of cake, nettikaupassa ei ole sopivaa. Yksi vaihtoehto on vääntää minileijona itse marsipaanista tai sokerimassasta. Mamma teki jo mm. marsipaanista sinisiä ruusuja ristiäiskakkuun. Mutta vaikka mamma nauttii tällaisesta väkerryksestä suunnattomasti, siihen menee kuitenkin aikaa ja aika on kortilla. Ja leijonasta voikin tulla vain ruma ruskea möykky. Sitten sukulaiset ihmettelevät, esittääkö taideteos kakun päällä mahdollisesti vaipan sisältöä, eikä kakku teekään kauppaansa. Sitä emme halua. Seuraa etsintäkuulutus: jos joku blogin lukijoista törmää pieneen leijonaan tai osaa tehdä sellaisen, otathan pikimmiten yhteyttä?

Kävimme isijellonan kanssa Anttilassa ostamassa ristiäisiisi Arabian Koko-astiaston. Isi muisteli, että mamma on puhunut siitä jo ensitreffeillä ensimmäisen kerran. Ehkä mamman oli jo aika saada kuppinsa, jos siitä on puhuttu monta vuotta. Puhe tuskin loppuu siihen, mamma keksii uuden aiheen. Kaupassa isi kantoi sinua turvakaukalossa. Sinä vetelit sikeitä unelmoiden jättiläistissistä ja hurmasit kiinalaispariskunnan, jotka tulivat kyselemään ikääsi. Isi kertoi sinun olevan vajaa kolme viikkoa vanha. Tämä tieto aiheutti taivastelun ja hämmästelyn englannin kielellä joka sitten vielä jatkui kiinaksi. Kai Kiinassakin viedään pieniä lapsia kauppaan?

Sinun tulosi maailmaan on luonnollisesti mullistanut elämänrytmimme. Äiti keitti tänään aamupuurot puoli kahdelta iltapäivällä. Iltapalaa mamma söi aamuviideltä. Myös harrastukset ovat lellonaperheellä hieman erilaiset. Viikonloppuna isi rakensi sinulle kylppäriin uuden hoitotason. Nyt ei mamman tarvitse enää vaihtaa vaippaa sydän sykkyrällä pesukoneen päällä. Pahin pelko ja kauhistus olisi, jos sinulle sattuisi jotain. Äiti pelkää putoamista. Mitään keinoja ei kaihdeta, jotta turvallisuutesi on taattu. "Ei ole sellaista pimeää, jota minun hento käteni ei torjuisi."

Leijonamamma meni ja katsoi tänä aamuna blogin statistiikkaa. Blogi on ollut pystyssä tasan viikon ja Viidakon kunkkua on käyty katsomassa jo 500 kertaa! Ohhoh, nyt on täytynyt jonkun muunkin, kuin mummin lukea pienen miehen juttuja, sillä mummi ei ole mitenkään kerennyt viikossa kiertää Norjan kautta Saksaan, sieltä Alankomaihin, Meksikoon ja Jenkkeihin, vaikka mummi melkoinen pakkaus onkin. Pieni lellona lähettääkin terveisiä kaikkialle suurensuureen maailmaan ja kiittää niitä, jotka ovat olleet mukana hänen elämänsä ensimmäiset viikot.